Avaruus- ja ilmailufysiikan tiedeleirikoulu 2023

Tiedeleirikouluun valmistauduttiin laatimalla ryhmätöitä avaruusfysiikasta, satelliiteista ja niiden käytöstä sekä ilmailufysiikasta.

Tiedeleirin kansainvälinen osuus toteutettiin Ranskassa Toulousen kaupungissa sekä Andorrassa. Toulousessa pääkohteet olivat lentokonevalmistajan Airbussin tehtaan ja vierailukeskus Aeroscopia sekä ESA:n eli Euroopan avaruusjärjestön tiedekeskus Cité de l’Espace.

Toulousen jälkeen matkustimme Andorraan, jossa tehtiin päivän mittainen vuoristovaellus. Seuraavassa opiskelijoiden kuvaus matkasta ja sen vierailukohteista.

Airbus

Päivämme alkoi aamupalalla jonka jälkeen lähdimme kävelemään matkalaukkuinemme kohti Airbussin tehtaita ja lentomuseota. Matkaa oli noin 4 km ja se taittui aamutuimaan kevyesti hienossa aamuauringossa. Ensimmäisenä vuorossa oli ohjattu kierros lentomuseossa, jossa osaava opas kertoi ilmailun historiasta ja siihen merkittävästi vaikuttaneista lentokoneista. Museossa oli näytillä historian ensimmäisistä lentokoneista nykyaikansa suurimpiin matkustajakoneisiin ja legendaariseen Concordeen. 

Kierroksen jälkeen lähdimme tutustumaan Airbussin eri lentokoneperheiden tuotantolinjoihin ja pääsimme näkemään Airbus A350 matkustajakoneen tuotantolinjan kokoamisvaihetta. Lisäksi kiersimme Airbussin massiivisen alueen ympäri bussilla ja oppaamme kertoi tuotantoalueesta ja lentokoneiden valmistuksen prosessista. Kierroksen jälkeen palasimme vielä lentomuseoon ihailemaan lentokoneita muutamaksi tunniksi omatoimisesti. 

Päivä museossa oli unohtumaton, hieno ja myös kaikin puolin sivistävä kokemus. Museossa pääsimme tutustumaan Airbussin eri konemallien eroihin, niin koossa kuin tekniikassakin. Museossa oli esillä Airbus A300 lentokone, joka on maailman ensimmäinen laajarunkoinen kaksimoottorinen matkustajakone, joka näki ensilentonsa jo vuonna 1972. Pääsimme näkemään myös valtavan kaksikerroksisen Airbus A380 lentokoneen, joka pitää hallussaan maailman suurimman matkustajakoneen titteliä. Airbussin omien koneiden lisäksi näyttelyssä oli mm. eri ikäisiä ja -kokoisia hävittäjiä sekä Lego palikoista valmistettu Star Wars X-Wing hävittäjä. 

Cité de l’Espace

Kun vierailimme Cité de l’Espace -tiedekeskuksessa, lämpötila oli 30 astetta, ja sää oli mitä otollisin avaruudesta oppimiselle. Ensimmäisenä alueella huomion herätti valtava raketti, joka oli jäljennös Ariane 5 -raketista. Piha-alueelta löytyi myös mallinnoksia vanhemmista raketeista ja kuumönkijöistä sekä avaruusasema, jonka sisälle pääsi kävelemään. 

Avaruuskeskuksen sisällä saimme tutstua useisiin interaktiivisiin näyttelyhin esimerkiksi kuusta, säästä ja satelliiteista. Pääsimme muun muassa leikkimään meteorologeja ja kuvaamaan omia säätiedotteita. Saimme nauttia myös jännittävistä planetaarioesityksistä, jotka maalasivat mahtipontista kuvaa avaruuden ihmeistä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. 

Päivän loppupuolella pääsimme tutustumaan Mars-mönkijöihin. Harmiksemme mönkijöiden demonstraatiota juonnettiin ranskaksi, joten käteen jäi oikeastaan vain esityksen visuaalinen puoli eli mönkijöiden liikkuminen. Ohjattujen kierrosten ja planetaarioesitysten välissä saimme omaa aikaa tutkia citéä ja sen ihmeitä. Viihdyimme citén aurinkoisissa tunnelmissa aukeamisajasta sulkemiseen asti, mutta ihmeteltävää olisi ollut useammaksikin päiväksi. 

Andorran vuoristovaellus

Vaellus alkoi aamulla Andorra La Vellan kaupungista 1050 m korkeudelta merenpinnasta. Lähdimme reippaasti polulle, ja jyrkkä nousu alkoi heti. Maisemat olivat alusta asti hienoja. Väsymyksestä ja ohuesta ilmasta huolimatta jatkoimme määrätietoisesti eteenpäin. Jokainen sai edetä omaan tahtiinsa, ja matkaa tauotettiin säännöllisesti juoma- ja evästauoilla. Matkan varrella saimme myös kuulla lyhyitä esittelyjä alueen kivistä ja luonnosta.

Noin neljä tuntia ja 1200 metriä nousua myöhemmin saavuimme vihdoin vuoren huipulle 2250 metrin korkeuteen. Siellä meitä odottikin hienot näköalat, ja vaellus tuntui olleen kaiken vaivan arvoinen. Kuulimme vielä esittelyn alueen vuorista, otimme kuvia, söimme eväitä ja lähdimme takaisin kohti hotellia. 

Matka alaspäin oli vaikea ja hidas jyrkkien alamäkien ja haastavan maaston takia. Yhteensä yhdeksän tuntia myöhemmin palasimme väsyneinä mutta voittajafiiliksissä hotellille. Vaellus oli ehdottomasti kannattava ja ikimuistoinen kokemus. 

CERN-tiedeleirikoulu 2023

Nousiaisten lukio oli toteuttamassa toukokuussa tiedeleirikoulua Sveitsin Genevessä sijaitsevaan maailman suurimpaan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen CERNiin. Projekti toteutettiin yhdessä Mynämäen, Raision ja Lauttakylän lukioiden kanssa. CERNin vierailun jatkeeksi ryhmä jatkoi luonto- ja kulttuurimatkalle Ranskan puolelle Chamonixiin. Annetaan opiskelijoiden kertoa matkasta omien kokemuksiensa kautta.

CERN, tiistai 2.5

Saavuimme Geneveen maanantai-iltana ja tiistaina ohjelmassa oli ensimmäinen päivämme Cernissä. Aloitimme päivämme eräänlaisella yleisluennolla, jossa meille kerrottiin pääpiirteittäin Cernin historiasta, toiminnasta ja siitä, mitä siellä tutkitaan.

Seuraavaksi pääsimme katsomaan Cernin ihka ensimmäistä hiukkaskiihdytintä, eli syklotronia. Meille esitettiin myös video, jossa kerrottiin Cernin historiasta ja kehityksestä ja käytiin tarkemmin läpi syklotronin toimintaa ja sitä mitä syklotronilla tehtiin ja tutkittiin. Lisäksi oppaamme kertoi yleisesti Cernin hiukkaskiihdytinten toimintaperiaatteesta, eli siitä mitä kiihdyttimessä todella tapahtuu, mitä sen aikaansaamiseksi vaaditaan ja mitä erityisiä asioita kiihdyttimen kanssa toimittaessa tulee ottaa huomioon. Saimme myös kuulla, että Cernin LHC-kiihdytintä ollaan juuri parhaillaan uudistamassa ja parantamassa.

Päivän toinen luento käsitteli kokeellisen ja teoreettisen fysiikan yhteyttä. Luennoitsija kertoi miten ja millaisia mittauksia ja havaintoja Cernissä tehdään ja miten saatuja mittaustuloksia sitten analysoidaan. Hän kertoi myös, miten teoreetikoiden teoriat sitten liitetään saatuihin havaintoihin ja kuinka niitä tulkitaan. Meille kerrottiin myös CMS-projektin tutkimuskohteista ja siitä, mitä sillä on jo tänä päivänä onnistuttu löytämään.

Päivän päätteeksi kävimme tutustumassa CMS-ilmaisimeen. Ilmaisinta itseään emme päässeet katsomaan, sillä hiukkaskiihdytin oli päällä, jolloin säteilyvaaran ja erittäin vahvan magneettikentän vuoksi emme voineet ilmaisimen läheisyyteen mennä. Pääsimme kuitenkin samaan rakennukseen, jossa itse ilmaisin sijaitsee. Vierailimme maan alla katsomassa mitä siellä oikein on ja millaisissa tiloissa Cernin työntekijät työskentelevät. Pääsimme esimerkiksi katsomaan tietokonehuonetta sekä CMS-ilmaisimen valvomoa.

Keskiviikko 3.5.

Toinen ohjelma-päivämme tiedeleirikoulussa alkoi aamuvarhain vierailulla Geneven yliopiston luonnontieteiden laitokselle, jossa pääsimme osallistumaan erinäköisiin fysiikan kokeellisiin tutkimuksiin. Oppaanamme toimi yliopiston fysiikan opiskelija, joka demonstroi sähköoppia mieleenpainuvin esimerkein. Kokeellisissa tutkimuksissa leikittiin mm. varausten, sähkönjohtavuuden ja suprajohteiden kanssa.

Yliopisto-vierailun jälkeen huristelimme raitiovaunulla Cerniin, jossa pääsimmekin suoraan lounaalle. Lounaan vietettyämme aurinkoisella terassilla siirryimme päivän ainoalle luennolle Kati Lassila-Perinin oppiin. Luennolla kävimme perusteellisesti läpi hiukkasfysiikan perusopin ja tiukkaa asiaa sisältäneen puolitoistatuntisen jälkeen osaammekin perustellen selittää naapureiden sedille ja tädeille Higgsin bosonin olemassaolon.

Luennolta matka jatkui jalkapatikalla Isolde-asemalle, jossa meille yleisesittelyn koeaseman toiminnasta piti Nousiaisten lukion kasvatti Werneri Lindberg, joka itsekin on aikoinaan aloittanut Cern-uransa tiedeleirikoulun vierailulla. Yleisesittelystä pääsimme tutustumaan isotooppeihin keskittyvän hiukkasfysiikan aseman toimintaan tutkimuslaitokseen sisälle asti. Oppainamme toimivat Lindbergin kollegat, jotka esittelivät aseman ja sen erilaiset tutkimuslaitteistot kattavasti.

Torstai 4.5.

Torstaina pääsimme tutustumaan CERNin datakeskukseen. Datakeskuksen esittelijä kertoi mielenkiintoisesti systeemistä, jolla CERNin hiukkaskiihdyttimestä valtavalla tahdilla saapuvaa mittausdataa käsitellään. Itselläni ei ainakaan ollut käsitystä siitä, kuinka mahdottoman paljon CERNin mittaustietoa on säilössä ympäri maailmaa. Mittauslaitteiden parantuessa mittausdataa tulee koko ajan kiihtyvästi lisää eikä esimerkiksi yrityksiltä ostettava pilvipalvelu tallennustilana ole helppo ratkaisu, sillä pilvipalvelua käytettäessä CERNin tutkimus ja budjetti olisi täysin pilvipalveluyrityksen armoilla.

Lisäksi saimme kuulla hyvin mielenkiintoisen luennon antimateriasta. Diaesitykseen viljeltyjen mahtavien fysiikkameemien lisäksi luennosta jäi erityisen hyvin mieleen se, mihin kaikkeen antimateriaa pystyisi hyödyntämään. Antimateriaa voisi esimerkiksi käyttää tehokkaana hoitokeinona syöpiä vastaan, jos sen tuottaminen ei olisi niin mahdottoman kallista. Avaruuteen lähtevien rakettien polttoaineena antimateria olisi myös loistava ratkaisu, sillä matkaan tarvittavan polttoaineen massa olisi pikkiriikkinen eikä veisi nykyisten polttoaineiden tavoin suurta osaa raketin kuljettamasta massasta. Lisäksi antimateria energianlähteenä olisi täysin päästötön, sillä energian tuotto perustuisi annihilaatioon, missä materia ja antimateria muuttuvat kohdatessaan puhtaaksi energiaksi.

Tiesimme, että luennoitsijalla olisi ollut antimateriasta kerrottavaa vaikka kuinka moneksi tunniksi, mutta aikarajaksi oli asetettu meidän ruokataukomme. Aika meni ihan liian nopeasti niin mielenkiintoiselle aiheelle ja itse olisin mieluummin jättänyt lounaan välistä ja jäänyt kuuntelemaan luentoa, mutta siihen ei valitettavasti annettu mahdollisuutta.

Genève

Yövyimme Sveitsin toiseksi suurimmassa kaupungissa, Genèvessä, kolme yötä. Kaupunki sijoittuu Alppien läheisyyteen, Ranskan rajan tuntumaan.

Ranskan kieleltä ja kulttuurilla ei voi siis välttyä, ja se onkin tärkeä osa kaupungin historiaa. Toki Genève tunnetaan myös omista erikoisista piirteistään. Paikka tunnetaan esimerkiksi kaupankäynti- ja rahoitusmarkkinoistaan. Lisäksi lähettyvillä on paljolti kansainvälisten organisaatioiden toimintaa. Näistä kuuluisimmat lienevät Yhdistyneiden kansakuntien (YK) järjestöt ja tietenkin itse kansainvälinen tutkimuskeskus CERN.

Myöskin tavallisille tallaajille löytyy kaupungista katselemista. Muun muassa Genevejärvi tekee jo muuten vuoristojen ympäröimästä laaksosta erikoisen. Kaupungin omista maamerkeistä on helposti tunnistettavissa esimerkiksi 140 metrinen vesisuihku Jet d'Eau, kukkakello ja maailmanpyörä, sekä kymmenestä patsaasta koostuva reformaattorien muuri.

Genève on maailman viidenneksi, ja euroopan hintavin, kaupunki. Oleskelemisesta joutuu kukkaroa kaivamaan siis useasti. Tosin yllätyimme, että jokaiselle yöpyjälle tarjotaan ilmainen julkisen liikenteen matkakortti, jonka avulla kaupungissa reissaaminen sujuu ilman suurempia murheita. Tämä ei ole muualla Euroopassa tyypillistä.

Chamonix

Matkan neljäntenä päivänä menimme Genevestä Ranskan Chamonixiin, joka sijaitsee Euroopan suurimman vuoren Mont Blancin juurella. Majoituimme hotelliin kahden hengen huoneisiin. Tämä oli selkeä parannus Geneven hostelliin nähden.

Puolet porukasta lähti toisena Chamonix-päivänä patikoimaan vuorille. Kaikilla sujui patikointi hyvin, ja kävimmekin aika korkealla, lähes 1800 metrissä. Ylöspäin menimme osin metsäpolkuja ja hetken myös laskettelurinnettä. Alaspäin mutkaista serpentiinipolkua. Keli oli kohdillaan koko vaelluksen ajan, aurinko paistoi hyvin. Oli aika omituisen tuntuista, että korkealla oli lunta, mutta silti oli niin lämmin ilma.

Suurin osa kävi Aiguille du Midillä, Ranskan kolmanneksi suosituimmassa nähtävyydessä. Kyseessä on 3842 metrin korkuinen huippu. Sinne mentiin hiihtohissillä, joka kulki kovaa vauhtia matkan ollessa pitkä. Onneksi oli pilvetön päivä, joten huipulta näki kauniit vuoristomaisemat todella hyvin. Oli todellakin unohtumaton kokemus, tällaisia maisemia ei muualla ole. Korkeimmalle huipulle Mont Blancille näki oikein hyvin, ja vuorikiipeilijöitä sinne yrittämässä oli muutama näkyvissä.

Chamonixissa lähdimme lauantaina kohti Geneven lentokenttää ja Helsinkiä. Mukaan jäivät kuitenkin unohtumattomat elämykset tietyst tieteestä mutta myös alueen kulttuurista ja luonnosta.

Avaruus- ja ilmailufysiikan tiedelerikoulu 2022

Toteutimme syyslukukaudella 2022 avaruusfysiikkaan ja ilmailufysiikkaan keskittyneen tiedeleirikoulun. Opiskelimme aihetta etukäteen ja kävimme ennen varsinaista tiedeleiriä tutustumassa Helsingissä Aalto-yliopistolla ja VTT:llä suomalaisten kehittämään satelliittiteknologiaan ja muihin alaan liittyviin modernin teknologian sovelluksiin. 

Projektin huipennus oli tiedeleirikoulu Ranskaan Toulousen kaupunkiin 6.11. - 11.11.2022. Siellä pääkohteemme oli ESAn (Euroopan avaruusjärjestön) Cité de l’espace, joka on Euroopan suurin avaruusfysiikan tiedekeskus. Täällä tutustuimme laajasti avaruusfysiikkaan ja sen sovelluksiin sekä myös tähtitieteen tutkimukseen.  Toinen suuri opintokohteemme oli AirBussin tehtaat. AirBussin tehtailla tutustumme lentoteknologiaan ja lentokoneiden valmistukseen. Näiden lisäksi tutustuimme myös alueen kultuuriin Toulousen kaupungissa ja teimme myös päivän mittaisen vierailun Carcassonen historialliseen linnoitukseen ja kaupunkiin. 

Nousiaisten lukiosta mukana oli fysiikan opettajan lisäksi 6 opiskelijaa. Tiedeleirikoulu toteutettiin yhdessä TSYKin lukion luonnontiedelinjan kanssa. 

Seuraavassa tekstissä meidän lukiomme vaihto-opiskelija Masamichi Hirasawa kirjoittaa omasta kokemuksestaan tiedeleirillä.

 

Trip to Toulouse

My dream is to become a pilot. I have been flying since I was a small child on family trips, and one time I was invited into the cockpit by the pilot as we were getting off the plane. When I was in elementary school, I read aircraft magazines in bookstores and looked at model airplanes, and my love for airplanes grew stronger as I got older.

Time passed, and I am now studying abroad in Finland. At the beginning of September, my physics teacher told me about a trip to Toulouse. I thought that we might go on a tour of the Airbus factory. The tour consisted of a visit to the Airbus factory in Toulouse and an aerospace museum. I thought it would be a rare opportunity to visit the Airbus factory in Toulouse, which is very far from Japan, so I discussed it with my family immediately and decided to go there. 

The physics teacher at my high school had asked a few of his students who were taking physics classes to go with him, and I was fortunate enough to be invited as well. There were five other students from my school and about 15 students from another high school in Turku, for a total of about 20 students. On the 7th, we visited the factory and museum of Airbus, one of the world’s two largest aircraft manufacturers. At the factory, we saw the production line for Airbus newest passenger plane, the A350, which is also operated by Finnair. There were many other airplanes in production, which was heaven for me as an airplane enthusiast. We happened to see a beluga, which is used to transport airplane

wings and other parts. It is very unfortunate that photography was prohibited. I also got to see for the first time the actual Concorde, a supersonic airliner that was retired before I was born, and was able to go inside. There were more aircraft on display than at any other museum I have been to in the past, and I was able to learn more about the evolution of passenger aircraft. We also visited Space Center and the Carcassonne, an ancient castle on the World Heritage List. the Cite de l´espace had a full-scale replica of the Russian spacecraft Soyuz, a module of the International Space Station, and a rocket, which was very interesting to see. In Japanese museums, it is rare to be able to enter and touch the exhibits from the viewpoint of conservation, which is not the case in both France and Finland, and I felt that people could learn more from exhibits and be interested in them. It was a very valuable experience for me because these places were so far away from Japan and I did not have many opportunities to visit them. It was also the first time for me to take a flight within the EU, and it was very easy and convenient, similar to taking a domestic flight or Shinkansen (bullet train) in Japan.


Tiedematka Hollantiin 2017

Tiistai 25.4.
Yhteinen matkamme alkoi tiistaina 25.4 Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen aulasta, jossa tapasimme fysiikan opettajat ja opiskelijaryhmät Nousiaisten, Mynämäen, Turun Norssin sekä Mikkelin lukioista. Aloitimme tutustumisen yliopistoon aerosoli ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmalan luennolla maapallon globaalista ilmastosta ja siihen liittyvistä haasteista sekä ilmastoa tutkivista kansainvälisistä projekteista.

Luennon jälkeen suoritimme lounastauon yliopiston ruokalassa muiden yliopisto opiskelijoiden kanssa. Tankkauksen jälkeen ryhmämme jaettiin kahtia ja lähdimme kahdessa ryhmässä tutustumaan yliopiston labra- sekä tutkatiloihin yliopistossa jatko-opiskelijana opiskelevan Otso Peräkylän johdolla. Tutustuimme Helsingin yliopiston tutkalaitteistoon ja pääsimme käymään tutkakuvussa sisällä. Labrassa tutustuimme aerosolihiukkasten luonteeseen ja käyttäytymiseen niin massaspektrometrin kuin paineistetun limsapullon avulla. Muodostimme pienen keinotekoisen pilven pullon sisään. Kun molemmat ryhmät olivat suorittaneet kierroksen, siirryimme vielä katsomaan yliopistoalueella sijaitsevaa ilmastomittaustornia, johon oli sijoitettu erilaisia mittausvälineitä ja järjestelmiä.

Sitten oli aika suorittaa siirtyminen kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää ja matkamme kohti Amsterdamia sai alkaa. Lähtöselvitysten jälkeen KLM-yhtiön lentokoneemme sai luvan lähteä liitämään kohti Amsterdamin kanaaleita. Amsterdamiin saapuessamme lähdimme bussilla ja apostolin kyydillä suunnistamaan kohti hostelliamme. Muodollisuuksien jälkeen opiskelijat saivat tutustua kaupungin lähialueisiin ja osa opiskelijoista tutustuivat Amsterdamin ruokakulttuuriin paikallisen döner-kebabin muodossa.

Keskiviikko 26.4.
Yhdeksän jälkeen lähdimme taittamaan noin kahden kilometrin matkaa Amsterdam centraal -asemalle, missä opettajamme tarkistivat perjantain juna-aikataulun. Tämän jälkeen suuntasimme kohti paikallista kirjastoa lounaan toivossa. Kirjaston ylimmässä kerroksessa sijaitseva ravintola olikin vielä suljettu kun pääsimme perille, joten ihailimme sieltä aukeavia maisemia ennen lounasta.

Lounaan jälkeen lähdimme kohti Nemon tiedekeskusta. Tiedekeskuksesta löytyi näyttelyitä lähes kaikilta tieteenaloilta. Nemo muistutti paljon kotimaista Heurekaa. Useimpia asioita pääsi kokeilemaan itse ja nuoretkin lapset tuntuivat viihtyvän.

Kolmen tunnin Nemossa kiertämisen jälkeen oli vuorossa kanaaliristeily. Tunnin kiertely Amsterdamin ahtaissa ja välissä vähän sokkeloisissa kanavissa antoi hienon ja erilaisen perspektiivin kaupunkiin. Näimme niin persoonallisia asuntolaivoja kuin Anne Frankin kotitalonkin.

Illalla saimme viettää aikaa vapaasti kaupungilla. Useissa paikoissa valmisteltiin seuraavan päivän Kuninkaan juhlaa. Ilmapiiri oli muutenkin odottava ja menimmekin nukkumaan epävarmoina siitä, mitä huomenna oikein tapahtuisi.

Torstai 27.4.
Matkamme ajoittua hollantilaisten suurimman juhlapäivän King’s Dayn vieton ajankohtaa. Torstaina koko kansakunta jalkautui oranssiin verhoutuneina kaduille. Ruuhkat Amsterdamin kaduilla ja kanavilla olivat sitä luokkaa, että valitsimme ohjelmaa, jolla pääsimme pahinta katuruuhkaa pakoon.

Osa ryhmästä lähti tutustumaan junalla Delftin kaupunkiin, jossa sijaitsee yksi Euroopan tunnetuimmista teknillisistä yliopistoista. Loppu ryhmä jäi Amsterdamiin, jossa suurin osa kaupoista ja mahdollisista vierailukohteista oli kiinni kansan keskittyessä kaduilla tanssimiseen ja niiden roskaamiseen. Onneksi suurimmat museot olivat auki, joten saimme nauttia mm. Van Gogh –museon ja Rijksmuseumin tarjonnasta. Vaikuttavin yksittäinen taide-elämys oli Rijksmuseumissa oleva Rembrandtin teos Yövartio, joka on yksi maailman kallisarvoisimmista maalauksista.

Museot ovat valtavia kokonaisuuksia ja niissä menikin suuri osa päivästä. Ilta oli vapaata aikaa, jolloin pääsimme ihmettelemään kaduilla paikallisten menoa ja juhlakulttuuria. Sen paremmin erittelemättä juhlintaa voimme todeta, että ei käynyt kateeksi niitä, joilla perjantai oli normaali työpäivä. Meillä perjantai oli kuitenkin paljon odotettu matkan tärkein päivä. Edessä oli vierailu Euroopan avaruusjärjestön ESAn näytttelyyn sekä tutkimus- ja kehityskeskukseen ESTECiin.

Perjantai 28.4
Kun olimme saaneet aamupalan syötyä, lähdimme 9 aikoihin kävelemään kohti Amsterdam centraal -asemalle. Sieltä nousimme junaan, joka kiidätti meidät ohi suloisten lähiötalojen ja värikkäiden tulppaanipeltojen. Leiden centraal -asemalla vaihdoimme bussiin, ja matkamme jatkui kohti Space Expoa. Space Expo on Euroopan avaruusjärjetö ESAn interaktiivinen, kaikenikäisille suunnattu tiedekeskus, jossa pystyy tutustumaan International Space Stationiin ja avaruuden ilmiöihin. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen siirryimme lähellä sijaitsevaan ESAn Estec-tutkimuskeskukseen.

Passintarkastuksen jälkeen pääsimme vartioitujen porttien sisäpuolelle. Siellä oppaamme Robert Willemsen johdatti meidät tutkimuskeskuksen saloihin. Ensimmäiseksi kuuntelimme esitelmän ESA:n tutkimuslaitteistosta, joilla testataan avaruuteen lähetettävien laitteiden toimintaa. Laitteilla voidaan varmistaa, että ne kestävät lähtöön liittyvät rasitteet, kuten äänen ja iskut sekä tärinän. Meille esiteltiin myös laitteisto, jonka avulla matkittiin avaruudessa vallitsevia olosuhteita: suuria lämpötilaeroja ja voimakasta valoa.

Esitelmän jälkeen pääsimme saliin, jota koristivat erilaiset laitteet sekä jäsenmaiden liput. Oppaamme esitteli sanallisesti salissa olevien esineiden tarkoituksen ja toiminnan, jonka jälkeen saimme vapaasti katsella ja ottaa kuvia. Erityisesti huomiomme kiinnittyi erääseen robottiin, jonka taitoja esiteltiin pienellä "esteradalla". Robotti oli vasta prototyyppi, ja sen epävarmalta näyttävä eteneminen sai meidät jopa hieman naurahtamaan. Kuitenkin vielä jonakin päivänä prototyypin tekniikka tullaan käyttämään robotissa, jonka tehtävänä on liikkua itsenäisesti Marsin pinnalla samalla keräten tietoa planeetan olosuhteista. Muita mielenkiintoisia salissa olevia esineitä olivat esimerkiksi kopio Mars-laskeutujasta sekä avaruusaseman pienoismalli.

Tutustuimme Kansainvälisen avaruusaseman toimintaan lähemmin 3D-videon parissa. Videossa esiteltiin avaruusaseman rakenne. Esitys oli muuten animoitu, mutta se myös sisälsi muutamia videopätkiä oikealta avaruusasemalta. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka astronautit tekivät töitään ja arkiaskareitaan painottomassa tilassa. Videon jälkeen siirryimme toiseen rakennukseen, jossa sijaitsivat laboratoriot. Emme päässeet sisälle itse tutkimustiloihin, mutta pääsimme katselemaan heidän saavutuksiaan lasivitriineistä. Esillä oli esimerkiksi titaanisia esineitä, jotka oli tulostettu 3D-tulostimella. Näin esineistä saatiin halvempia ja kestävämpiä, ja niitä voidaan käyttää avaruussukkuloiden tai satelliittien rakenteissa. Samaa tekniikkaa on suunniteltu myös käytettäväksi kuupölyn kanssa, jolloin voitaisiin kuun pinnalle rakentaa paksuja seiniä, joiden sisäpuolelle olisi mahdollista rakentaa erilaisia laboratorioita. Lisäksi oppaamme esitteli meille myös avaruussukkulan pienoismallin, jolla testattiin onnistuneesti automaattista laskeutumista.

Päivä Estec-tutkimuskeskuksella päättyi, jonka jälkeen lähdimme kävelemään läpi idyllisen lähiöalueen läpi kohti Atlantin rantaa. Lyhyehkön kävelymatkan jälkeen saavuimme tuuliselle tielle, josta avautui kaunis maisema merelle. Siinä seistessä oli helppo huomata merenpinnan ja kaupungin vähäinen korkeusero: ilman patoportteja ja lukuisia kanavia kaupunki olisi veden peitossa. Matkamme jatkui kohti kadun vieressä sijaitsevia ravintoloita, joissa söimme herkullisen illallisen. Syötyämme lähdimme bussilla takaisin rautatieasemalle, josta otimme junan kohti keskustaa. Pitkän ja mielenkiintoisen päivän jäljiltä olimme väsyneitä, ja palasimme kaupan kautta hostelille, jossa pakkasimme tavaramme ja vietimme viimeistä iltaa Amsterdamissa.

Lauantai 29.4
Norssin ja Mikkelin opiskelijat suuntasivat aamulennolla kohti kotia. Nousiaisten ja Mynämäen ryhmällä paluulento oli vasta illalla, joten suuntasimme aamulla kohti merenkulkumuseota. Se olikin vierailukohteena erinomainen kokemus. Saimme tutustua mm. laajaan näyttelyyn vanhoista kartoista ja karttojen laadinnan historiasta. Museoon kuului myös 1700 luvulla rakennettu suuri kauppalaiva, jollaisilla Hollantilaiset kävivät kauppaa ja kokosivat rikkauksia ympäri maailmaa. Museovierailun jälkeen olikin enää hetki aikaa käydä syömässä, jonka jälkeen suuntasimme kohti lentokenttää ja kotia. Matka oli hieno kokonaisuus huippuluonnontiedettä ja kulttuuria, ja saimme toteuttaa sen mahtavan opiskelija- ja opettajaryhmän kanssa.

Päiväkirjan laativat matkalla olleet opiskelijat ja opettajat